tiistai 23. syyskuuta 2014

Sarvi

Lumi voisi jo peittää epäkohdat,
hillittömyyden, viallisuuden.

Koko elämä mennyt hillitsemisen oppimiseen
ja lopputulos on sama kuin se,
mistä lähdettiin.

Missä meni vikaan?

Hillittömyyden hillitseminen ei vaan suju,
vaikka istun sen päällä,
sidon patteriin,
tuhoan, alistan, väsytän.

Liikaa työtä 
ja liikaa muuta hillittävää.

Ja aina se jostakin putkahtaa esiin.

Kauneuden kaipuu kärventää sulkia,
noita-akkana vaellan.
Pilaan yksinkertaisuuden
tekemällä liikaa,
aina vaan liikaa.

Kirottu sarvi.

Ei kommentteja: