Viisaus

Nyt minä tiedän, miksi nukuin jäisellä patjalla, söin vihreää leipää.

Aloitin aamuni korvientäydeltä meteliä, päiväni loppuivat iloisesti lobotomiaan. 

Hyvin pysyi kiinni, luutui, kuvitelmat kokemukset kaukana minun patjastani....sitä kehtoa kiersivät niin painajaiset kuin iloisesti heiluvat unilehmän utareet ja sorkat.

Auki

Olen lähtötelineessa
odotan laukausta

teen varaslähtöä

olen juoksija hevonen ja vinttikoira.

Jokainen rasahdus saa sydämeni raiteiltaan
olen valmis
olen auki

olen puolimatkassa
vähintäänkin ohittamassa jo

Minun minuuttini matelevat
peruuttavat
aika on pysähtynyt jo koettuun

olen malttamaton
olen nälkäinen
kuumissani

Hämäröintiä

Aurinko houkuttelee minut
kesäuneen

kirsikankukista juon
etsin hunajaa

omenapuu miltei avaa katseensa
yön hämäriin hetkiin keriytyvät toiveet
kesästä kesäyöstä yöstä
aamuhämärästä

Kerään säteistä korun hiuksilleni

olen mehiläinen

Tuulee

Kasvoille tuulee
sataa vähän

sade huuhtelee
tumman pölyn katukivetykseltä

Valo hiipii
hitaasti

omenapuu odottaa

Koiraksi tuleminen

Sielu rukoilee vapautusta,

armoa,

lupaa hellittää.

Loppuuko vastuu toisista koskaan

tuleeko rauha?

Milloin saan käpertyä kerälle

lämmetä takan edessä

ja joku rapsuttaa?

Näkymätön suojaverkko

Kuuntele,
mitä se sanoo,

kuuntele huuto
ja kysymys,
vetoomus,

näe hento kaste,
ja usko vilpittömyyteen.

Minä käännän kivet ja kannot ja löytämäni
sateenkaari liukenee räntäsateeseen
joka kerta kun melkein löydän sen reunaan.

Sydämeni ui ohi tukoksen
(soodaa ja etikkaa)
koko aura väristen.

Magneetti

Itken,
mutta minulla ei ole aavistustakaan,
miksi itken.

Keuhkokuvissa sydänfilmeissä kolesteroleissa
ei näkynyt vikaa.

Olen terve ja vahva.

Ei murtumaa missään,
ei horjuntaa tasapainossa.

Minä itken,

mutta olenkin yksin,
eikä sellaista tapahdu usein.

Kenen tunteita tunnen

Hänen katseessaan hätä
lyödyn alistuneisuus
vaikkei kukaan enää lyö

Hänen silmissään kaipuu
tyhjää täynnä
tämä maa

Hänen asennossaan nöyrtyminen
kivun odotus

Silitystä simaa hunajaa
hiirenkorvia

Läsnäoloa tarjoan,
tyhjää kättä,
hiljaisen katseen,
kun ei ole yhteistä kieltä,

yhteistä aikaa, paikkaa.